Laki uudistuu – miten pikavippiala muuttuu?

Pikavippien tarjontaan voi tulla suuria muutoksia jo keväällä. Valmisteilla oleva laki rajoittaa pikavipeistä perittäviä korkoja ja maksuja, joten nykyisillä lainaehdoilla pikavippiyritykset eivät voi jatkaa.

Lain myötä pikavipin todellinen vuosikorko saa olla vain hiukan yli 50 prosenttia, kun nykyisin vuosikorot mitataan sadoissa, tuhansissa tai jopa yli kymmenessä tuhannessa prosentissa. Myöskään tekstiviestimaksuja tai muita oheiskuluja ei jatkossa enää saa periä. Muutos tekee pikalainaliiketoiminnasta huomattavasti aiempaa hankalampaa.

Suomalaiset kuluttajat ottivat vuoden 2012 kolmannella neljänneksellä pikavippejä 107 miljoonan euron arvosta. Tilastokeskuksen mukaan määrä on 29 prosenttia suurempi kuin vuotta aikaisemmin. Pikavipeille on siis kovasti kysyntää, eikä hiipumisen merkkejä näy.

Useat asiantuntijat arvioivat, että pikavippejä tarjotaan jatkossa toisenlaisilla luottoehdoilla.

Korkokatto koskee vain alle 2000 euron luottoja, joten osa yrityksistä saattaa siirtyä tarjoamaan suurempia lainoja. Tätä vaihtoehtoa pohti esimerkiksi Takuu-Säätiön viestintäpäällikkö Minna Mattila Keskisuomalaisessa.

– Jännittyneinä odotamme, käykö niin, että ihmiset ottavat sitten entistä enemmän isompia eli yli 2000 euron pikaluottoja.

Suurissa luotoissa on riskinsä sekä pikavippiyrityksille että kuluttajille. Ylivelkaantumista suuret luotot saattaisivat vain pahentaa.

Eikä ole varmaa, että kuluttajat hyväksyvät suuret luotot pikavippien korvikkeeksi. Viime vuosina keskimääräinen pikavippi on ollut 200 – 300 euroa, ja monelle 2000 euron laina voi olla liikaa muutaman satasen tarpeeseen.

Talousvaliokunta arvioi, että pikavippiyritykset saattavat pidentää laina-aikoja, sillä pitkän maksuajan avulla voi keinotella todellista vuosikorkoa matalammaksi. Valiokunnassa toivotaan, että pitkä laina-aika saa kuluttajat harkitsemaan luottojaan tarkemmin.

Seuraukset voivat kuitenkin olla myös negatiivisia. Pahimmillaan pitkät laina-ajat johtaisivat entistä kovempaan ylivelkaantumiseen, sillä ongelmalainaajat ehtisivät ottaa entistä enemmän luottoa ennen kuin ensimmäinen maksamaton velka tuottaa maksuhäiriömerkinnän.

Talouselämä-lehden haastattelema tutkimusjohtaja Kati Rantala Oikeuspoliittiselta tutkimuslaitokselta puolestaan pohtii vielä mielikuvituksellisempia keinoja tarjota pikavippiä.

– Ehkä tarjotaan pienlainaa jotain näennäistuotetta vastaan tai asiakas laittaa ruksin kohtaan, missä ilmoittaa käyttävänsä rahan tiettyyn tuotteeseen, lähetetään lasku pikaluottoyritykseen tai muuta sen tapaista.

Ei siis ole lainkaan varmaa, että uusi laki vähentää ylivelkaantumista. Niin pikavippiyritysten kuin heidän asiakkaidensakin etu saattaisi kuitenkin olla positiivinen luottorekisteri, jonka kustannuksia ja käytännön toteutusta selvitellään parhaillaan oikeusministeriössä.

Positiiviseen luottorekisteriin merkittäisiin kaikki kuluttajaluotot, joten pikavippi voitaisiin jättää myöntämättä esimerkiksi henkilölle, jolla on jo ennestään paljon maksamattomia pienlainoja.

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *